|
Kalareissun odottamisen tuskaa, III |
|
04.02.2006 |
Tässä iltaa istuessa kalastus.com sivuilla surffaillessa tuli mieleeni ajankulun mystiikka. Kuinka hetki sitten pitkältä tuntunut keväänodotus muuttuu ränneistä tippuvan veden solinassa vain lyhyeksi ajanjaksoksi ennen kevään ensimmäistä kalastusreissua.
Aurinko, joka tuo esiin kaikki kevään ensimerkit, paskanhajun, märän mullan tuoksun, nenään tunkeutuvan pölyn.....
Unohtamatta aamuista linnunlaulua, tätä on kevät.
Koko pitkä talvi sitä aika ajoin muistelee mennyttä ja odottaa tulevaa. Talven aikana saatoimme ilmoille ihkaoikean oman Tsäg-vaappumme jonka eteen on tehty pitkäjänteistä työtä jo muutaman kevään ajan.
Koeuittoja tehdessämme tunsin itseni seisomassa veneen keulahomon paikalla tuulen hyväillessä kasvojani, lennättäen oman pajan tuotetta Kuningas-Haukken valtakuntaan.
Kuinka sitten käykään, kun on oikean toiminnan aika. Sen kertovat (kuninkaat)/kuningattaret.
Pitäisi vielä kevään aikana tutustua jerkkauksen saloihin. Niitäkin muutamia turattiin talven aikana.
Itselläni on kevään ensimmäinen reissu todellista testiaikaa. Omia vaappuja, jerkkejä, spinnereitä ja lusikoita, kaikki ensikertaa tositoimissa....jännittää.
Kaikesta tuosta edellämainitusta yritän taas tarinan muodossa kertoa jahka kevään ensimmäinen reissu on takana ja taas yksi kevät kalastuselämästäni on takanapäin.
Ps. Matti nykästä lainaten: Kevät on LAIFFII
T: Haukkivesku |
Uutta sivuilla 
