Tulitikkuaskilahnojen perässä SM-Ongessa Kimolan kanavalla
Suomalainen urheilumedia oli oikeutetusti ristinyt tämän viikon
viimeiset päivät superviikonlopuksi, olihan samanaikaisesti luvassa
Neste Oil Rallyn päätöshetket Jyväskylässä, F1-osakilpailu
Hungaroringillä, Kalevan Kisat Lappeenrannassa, Kuninkuusravit
Kouvolassa ja kruununa kaikelle, SM-onki Kimolan kanavalla Jaalassa. Lisäksi johtavat
meteorolgiset instituutiot olivat ennustaneet 25-27 asteen hellettä
etelä- ja kaakkois-Suomeen, johon määritelmään kilpailupaikkammekin
kuului. Edessä oli siis hehkuvan hekumallinen taisto Suomen
onkimestaruuksista huolella karsitun parhaimmiston edustaessa lajiaan.
Haukkiklubin onkijaosto Janne & Mäkky olivat kesäkuun alussa jo käyneet etelä-Suomen piirinmestaruuskilpailuissa ja läpäistyään tulikasteen vuorossa oli siis valtakunnallinen mestaruuskilpailu elokuun viidentenä. Haukkiklubin edustustiimi lähti kilpailuun melko lailla kylmiltään, mitä nyt Janne oli uusinut vapa-arsenaaliaan parilla hienolla hiilikuituvavalla ja siimoja oli edellisenä iltana järjestelty kotisohvalta käsin. Ongelle ei kuitenkaan oltu ehditty sitten piirinmestaruuskisojen ja siimatkin olivatkin edellisen reissun jäljiltä siis siistimistä vaatineet.
Kimolan kanava on ollut SM-Ongen isäntänä aikaisemminkin (1990). Onkikilpailujen pitopaikkana Kimolan kanava on periaatteessa mainio tasapuolisten onkipaikkojensa vuoksi. Melko tasalaatuista kanavanrantaa oli tänä vuonna onkijoiden käytössä noin yhdeksän kilometriä. Kanavasta on poistettu uittojohteet, jotka ennen ohjasivat tukkeja uiton aikana. Kanava on melko kapea, ja koska onkijoita riitti molemmille puolille kanavaa, vapapituudet oli rajoitettu sarjakohtaisesti kuudesta kahdeksan metriin.
Kaakkois-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin järjestämän tapahtuman avajaissanojen oli määrä kajahtaa ilmoille aamukahdeksalta Jaalan kunnan alueella sijaitsevassa kilpailukeskuksessa Kimolan kanavan välittömässä läheisyydessä.  Suomen vapaa-ajan kalastajien (SVK) nettisivuilta luettu ohje kannusti saapumaan paikalle Kouvolan ja Kuusankosken kautta, mutta nettireittipalvelujen lisäksi järki kehoitti lähestymään kohdetta Lahden kautta. Jo mainittu nettipalvelu arvioi ajoajaksi seitsemän minuuttia yli kaksi tuntia, joka merkitsi melko aikaista herätystä. Näillä tiedoilla varustettuna Mäkky asetti herätyksen puoli viideksi saadakseen tiimin kokoon lähtövalmiina klo 05.15. Nopeusrajoituksia kunnioittaen matka kuitenkin kesti huomattavasti arvioitua vähemmän ja yllätykseksemme auto pysäköitiin kilpailukeskuksen pellolle reilusti etuajassa. Yleiseen palloiluun ja paikalle saapuneiden alaan liittyvien yritysten virittämiin täkyihin tutustumiseen oli siis enemmän aikaa. Se johti pullakahvien lisäksi Mäkyn vapavalikoiman kasvamiseen yhdellä nelimetrisellä Trabuccolla. Mäkky oli onnistuneesti edellisenä päivänä vieraillut anopin mökillä kaivamassa perunapenkin laitaa perinteisten savimatojen toivossa. Niiden lisäksi kilpailupaikalta syöteiksi hankittiin lisäsatsi matoja sekä kärpäsen- ja surviaisentoukkia.
Varustehankintojen lisäksi Kimolan kilpailukeskuksen parkkipaikalla tavaroita selvitellessämme Mäkky löysi onkireppunsa taskusta kesäkuiselle piirinmestaruusreissulle varaamansa eväsomenan. Omenan kohtaloksi koitui maahanheiton lisäksi varmistava päällepoljenta, sillä näytti siltä, että hedelmä ottaa muuten jalat alleen. Siirryimme lähemmäksi kilpailukeskuksen ydintä. Sillä välin kun Janne koki klaustrofobiaa BajaMajassa, joku esiintymään valittu päästi ilmoille kalastustermeillä verhoillun voimakkaasti kristillisen sanoman kilpailukeskuksen äänentoistojärjestelmän kautta. Seuraavaksi mikrofoniin tarttunut kuulutti ohjeet arvonnasta ja kilpailupaikoille siirtymisestä. Siirryimme arvontapaikalle ja kanssajonottajia ulkoisesti arvoimalla totesimme olevamme veteraanien jonossa. Pikainen jonon vaihto ja arvonnasta paikkanumeroiksi Jannelle 50+ ja Mäkylle 350+. Ehkä aamutokkuraisten onkijoiden opastuksessa oli kuitenkin puutteita, joka johti kilpailijoiden haahuilemiseen väärillä paikoilla. Luulimme virheellisesti, että logistiikasta huolehtivalta liikenteenohjaajalta voisi kysyä tarkennusta reittiin kilpailupaikalle, mutta vastaus oli nykyaikaiseen asiakaspalveluun tottuneelle tuttu: "En minä tiedä, mitä teille on ohjeistettu". Melko universaali repliikki muuten, sopii vastaukseksi moneen tilanteeseen ihan arkipäivän elämässäkin.
 Mäkky sai siis numeroidun paikan 350+, jossa sattui olemaan kortetta ja lummetta kolmen metrin matkalla vedessä. Mäkyn suosikkiongen, Trianan 2,5 metrin Gran Slamin käyttö oli siis mahdotonta, mutta onneksi oli tuore nelonen plakkarissa, ettei tarvinnut heti alkaa kutosella paiskoa. Jannen paikalla arvontanumeron 50+ kohdalla vesikasvillisuutta oli enemmän ja viisimetrinen oli lyhin mahdollinen vapa ongintaan. Molemmat jättivät pisimmät onget virittämättä kuusimetrisen ollessa valmiina varalla.
Sireeni soi ja kilpailu alkoi. Mäkyn paikan edustalla oli pinnassa käynyt jo odotusaikana paljon pikkukalaa, joiden lajia vieruskumppanien kanssa arvuuteltiin. Pikkukalaa nousikin alussa jonkin verran, mutta syönti tyrehtyi odotetusti kilpailun kuluessa. Vaikka Kimolan kanava on periaatteessa tasainen kaikille, tällä kertaa ison kalan merkitys jälleen korostui, koska peruskokoinen 50-100g särjen sukuinen kala puuttui joukosta kokonaan. Kalat olivat joko 500-1200g lahnoja tai sitten 2-25g lahnan, pasurin, sorvan, särjen tai salakan poikasia. Mäkyn vierustoverien kanssa naurettiinkin tulitikkulaatikkoon sopivista lahnan poikasista, saattoivat tosin olla pasureitakin. Olosuhteet toki olivat aika kovat; suora auringonpaiste, valtavan kalastajalauman aiheuttamat häiriöt varmasti saivat kalat aroiksi.
Kilpailun kuluessa Mäkyn onkipaikan ohitti pienten kalojen parvia useaankin otteeseen, joita kalastaja yritti parhaansa mukaan rokottaa. Vaikka saalis ei lopulta kummoinen ollutkaan, Mäkky ainakin oli tyytyväinen suoritukseensa onnistuessaan onginnassaan montaa vierustoveriaan paremmin. Harmiksemme ne tuurikalat, jota myös bonuskaloiksi piireissä kutsutaan, jäivät tällä kertaa saamatta. Molempien onkijoiden näköpiirissä muutamia kuitenkin saatiin.
Kimolassa oli käytössä uusi punnitus- ja tulostietojärjestelmä, joka oli kuulemma ollut käytössä jo SM-Pilkissäkin. Punnitus sujuikin ensimmäistä kertaa todella jouhevasti ja tuloksetkin olivat selvillä heti viimeisen onkijan käytyä puntarilla. Yleisen sarjan voittajan saalis oli 2311g ja kilon tuloksella olisi päässyt venttikerhoon. Mäkyn saalis oli 411g ja sijoitus 72. Janne saalisti 150g kalapussin ja sijoitus oli 165. Kilpailijoita yleisessä sarjassa oli noin 320.
-Mäkky
Aiheesta Haukkiklubin sivuilla:
Haukkiklubi SM-Ongessa Hämeenlinnassa 2006
Haukkiklubi SM-Ongessa Huittisissa 2005
Aiheesta muualla:
Tarkemmat SM-Ongen 2007 tulokset SVK:n tulossivuilla.
Kimolan kanavan esittely
SM-Ongen kilpailusäännöt
|
