Kevään lopetusreissu

Yammu huutaa

Janne suunnitteli kevään viimeisen haukireissun kesän kynnykselle maanantaiksi 25.5.2009 ja Mäkky lähti mielellään mukaan vapaapäivänään. Tietynlaista sinettiä haukikeväälle kalamiehet tietysti lähtivät hakemaan. Päivät ovat toukokuun loppua kohti pidentyneet pidentymistään, joten emme viitsineet laittaa herätyskelloa soimaan turhan aikaisin.

Mäkky lähti kotoa puoli tuntia aikaisemmin ollakseen Jannen tykönä Kirkkonummella kahdeksan aikaan. Vene kytkettiin ajoneuvoyhdistelmän osaksi ja matka kohti tuttuja haukitantereita Suomenlahdelle alkoi. 

Aurinko tietenkin porotti täydeltä taivaalta ja tuulta oli muutama sekuntimetri etelä-lounaan suunnista. Samalta alueelta olimme siis saaneet hyviä saaliita aikaisempina vuosina jopa aika myöhään keväällä, ellei jopa kesän korvilla, joten tietyt odotukset olivat olemassa. Venettä laskiessamme teimme päätöksen, ettei pelastuspuvun alle kannata varmaankaan kovin paljon fylliä laittaa, nimenomaan aurinko- ja lämpötilannetta huomioiden.

Aluksi lähdimme suuntaamaan tutuille paikoille, mutta kipparimme Janne halusi selvästi säilyttää ne mehukkaimmat palat myöhemmäksi. Eipä siinä mitään, ensimmäiseen lahdukkaan saavuttuamme ensimmäiseltä heittopaikalta oli plakkarissa jo kaksi haukea, ei mitään suurimuksia sentään, toisen ylittäessä kahden kilon rajan. Jatkoimme edelleen valitsemaamme suuntaan ja saimme kaloja harvakseltaan sieltä täältä kuitenkin merkittävästi tiheämpään tahtiin kuin "ennen kutua" -reissuillamme. Parin kolmen tunnin jälkeen käännyimme takaisin lähtösuuntaan ja siirryimme tiedetyille kevään hotspot-namupaikoille. Jo aikaisemmilta vuosilta tuntemamme kevätpaikka ei pettänyt nytkään, vaan Mäkky sai jerkkiinsä "ohiosuman", jonka seurauksena noin 7-9-kiloisen pyrstö pärskähti reilusti pinnan yläpuolella. Rekasimme samaa suoraa eteenpäin ja kasvatimme haukisaldoa muutamilla pienemillä ja parilla 3,5-4,5 -kilon kalalla. Rekasimme saman suoran keulakoneella toiseen suuntaan ja Jannella kävi parempi kala pusuttelemassa. Aivan loppuliu'ussa Mäkyllä tärppäsi "hieman erilailla"!  Aiheuttaja oli 800-1000g ahven jerkillä. Kala saatiin helposti veneen viereen, mutta koska vannoutuneella hauenkalastajalla ei nykyään ole omien käsiensä lisäksi muita apuvälineitä saatavilla, ahvenen nosto päättyi kalan karkaamiseen. Ehkä sitä pitää jatkossa palata lähtöruutuun ja varustautua haavein ja koukuin mahdollisiin tsägäahveniin ja -taimeniin, varsinkin jos siitä on kilpailu päällä!

Eihän se hotspottikaan kestä tolkutonta vispaamista, joten otimme pienen siirtymän toiseen ilmansuuntaan. Kevään ja kesän kulman ajankohdasta huolimatta toteutimme kevätkalastajan taktiikkaa pommittamalla tehostetusti tuntemiamme paikkoja. Siirtymän jälkeen rekasimme toisen tiedetyn kalapaikan reunaa yllättävän laihoin tuloksin, vain pari kalaa melkein puolen kilometrin matkalta. Teimme puolikkaan rekauksen vielä toiseen suuntaan ennen kuin päätimme vaihtaa paikkaa.

Lähdimme kalastamaan jo tuttua aluetta hieman uudella tavalla ja eräässä paikassa Mäkky sai kontaktin isoon kalaan. Normaalin jerkkiuiton kesken tuli tärppi, siima löystyi merkittävästi, jerkki tuli metrikaupalla eteenpäin ja parin metrin syvyydessä tehdyn käännöksen johdosta pintaan nousi melkoiset hauenpyrstön tekemät pyörteet. Kalaa näkemättäkin voi sanoa kyseessä olleen selvästi paremman kokoinen hauki.

Paikka oli täten merkattu mieliimme ja tiukan täsmäheittelyn jälkeen Jannekin sai voimakkaan tärpin varmastikin samalta kalalta.
Kävimme vielä kokeilemassa muut paikat lähistöllä ja palasimme takaisin kokeilemaan, jos isomus olisi ollut syömätuulella, mutta turhaan. Vielä ihan viime hetkillä tyynestä Mäkky sai 3,5-kiloisen, kun siimaa oli ennen peruketta kelaamatta noin 30cm. Että skarppina vaan loppuun asti:)

Lopulta olimme kalassa noin kahdeksan tuntia ja saimme kahteen pekkaan 20 haukea veneeseen lisättynä varmaan samalla määrällä seuroita, puhumattakaan tärpeistä. Ei paha päivä ollenkaan, mutta ikävästi nuo nähdyt isomukset taas jäivät vähän kaivertamaan.

-Mäkky