Stoori döörin huollosta
"Kevät, tuo välineistön
huoltoaika oli koittanut. Muista huoltaa döörisi ennen
kevään karkeloita. Tässä tapa jolla itse
asian hoidin.... Oli tullut aika vaihtaa siimat dööriin.
Kulunut ja muutenkin kauhtuneen oloinen siima oli siis
vaihdettava. Paskamaisin homma on asiassa saada vanha siima
pois. Ajattelin näppäränä miehenä
hoitaa sen samalla kun seurana oli 11kk likkamme. "
"Eikun
likalle muutama haspelin varapuola leikkivälineeksi, dööri
puola auki ja kela jalan alle. Käsin siimaa lappaen ja
tenavan puolia toisiaan vasten kuultavaa kilinää
kuunnellen. Armas tenavani lähestyi minua tohkeissaan
taputellen puoliaan iloinen ilme kasvoillaan. Tunsin kuinka
huuleni liikkuivat, ääni takaraivossani sanoi, "varo"
mutten osannut tehdä mitään. Nykäisin
siimasta, jumi.... Korvia raastava huuto täytti huoneen,
säikähdin, katsoin kohti veren
punaisia varpaitani
jotka olivat hetki sitten levänneet kelani päällä.
Huomasin pienokaiseni tuskaisen ilmeen ja ihmettelin itsekseni mikä hätänä. Kohotin kelaani ja huomasin pikkuisen
etusormen olevan
puristuksissa ikiruuvin ja döörin
rungon välissä.
Huuto kaikui kämpässä,
voi vit...Yritin saada sormen pois välistä, ei
onnistunut. Se istui siellä kuin
hätäkakka
rekkamiehen pyllyssä.
Perkeleellisellä älämölöllä
huuto eukolle että nyt tänne ruuvaria
perkele..
Sieltä se lönkyttää verkkareissaan ihmettelemään
että mikä täällä nyt on
hätänä...
Sanoin että v.... se ruuvari tänne ja äkkiä,
pikkulikalla on sormi
puristuksissa.
Ruuvari kouraan ja
ikiruuvi irti, ei lähe siimanohjain minnekkään,perkele.
Paniikki likalla kasvaa ja ei kun kampipäätyä
irti, puola vapautuu mutta
sormi pysyy ja tiukasti.
Ei
kun toinen pääty irti ja pääsin käsiksi
ohjaimen rattaaseen jolla sain
sitten sormen irti.....
Maitopullo likalle lohdutukseksi suuhun, säikähdin ja
huomasin oman
vajavuuteni döörin tietämyksestä
vasta jälkeenpäin...
Nyt oli kupillinen döörin
osia, muttei hajuakaan mistä ne purin.
Loppuen lopuksi sain
sen kasaan.... "
-haukkivesku
|